20. helmikuuta 2018

Hääpäivä: Ruokailu

Onnittelujen ja isäni pitämän puheen jälkeen oli aika nauttia juhla-ateria. Kerroin pitopalvelupohdinnasta jo tässä postauksessa. Valitsimme lopulta pitopalvelun tarjoajaksi Pitopalvelu Kristallin jonka ruokaa olimme syöneet jo eräissä juhlissa ja jolla sekä ruokalista, että hinta kuulosti sopivalta. Ennen itse hääruokailuun menemistä muutama sana asian valmisteluista.

Kävimme Kristallin hääpareille järjestämässä maisteluillassa viime kevättalvella Tommin kanssa ja varmistelimme ajatuksiamme tulevasta menusta. Kesällä sitten palaveerasimme Kristallin henkilökunnan kanssa pitopalvelun kahvilan silloisissa tiloissa koko perheen voimin. Se ei ollut missään mielessä rentouttava kokemus, sillä pojat olivat kovin levottomia joutuessaan istumaan heille tylsässä ympäristössä pöydän ääressä. Mukana tuomamme kirjat eivät riittäneet pitämään heitä viihdytettyinä mutta Kristallissa kaatuilevat mehupurkit ja puheen keskeyttävät kakarat lapsukaiset otettiin oikein hienosti huomioon eikä perhesirkuksemme tuntunut haittaavan lainkaan.



Onneksi olimme pitkälti päättäneet menun joten tarpeen oli vain varmistella aikataulut ja muut isommat kuviot. Viestiminen Kristallin henkilökunnan kanssa oli helppoa läpi kesän, ja helppona se pysyi myös häiden kynnyksellä. Noin kuukausi ennen häitä ilmoitimme lopullisen nuppiluvun sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat ja erikoisruokavaliot.

Kristallin kaksi työntekijää olivat juhlapaikalla hyvän pätkän perjantaita asetellen ruokailuvälineet, servetit ja menukortit pöytiin, järjestäen Einon pirtin suurtalouskeittiön juhlakuntoon ja kysellen tarkentavia kysymyksiä juhlan kulusta meiltä. Lauantaina keittiössä olikin jo täysi vilinä ja vilske, mutta itsellä oli vahva tunne siitä, ettei meidän Tommin kanssa tarvinnut olla ruokapuolesta huolissamme pätkääkään. Kaasot ja bestmanit ottivat hienosti myös tässä asiassa homman haltuun ja olivat yhteyshenkilönä keittiöön tarvittaessa.

Meidän valitsema menumme sisälsi kolme salaattia (vihersalaatti, mansikka-halloumsalaatti, ilmakuivattukinkku- ja hunajamelonisalaatti paholaisenhillolla), kaksi kalaa (graavilohi sinappimajoneesilla ja savusiika yrtti-hunajakastikkeella), linnapaistin punaviinikastikkeella sekä kaksi lisuketta, uunijuurekset ja lohkoperunat. Lisäksi oli leipävalikoima levitteineen sekä tavalliset noutopöydän ruokajuomat.



Ruoka oli erittäin herkullista ja se maistui todella hyvin, myös hääparille joskin Tommi sanoi tyhjää lautasta katsellessaan ettei oikein muista mitä söi tai miltä se maistui. Taisi jännitys purkautua vatsasta vasta kun se korvattiin tukevalla aterialla. Minä muistan ruuan olleen juuri niin hyvää mitä toivoinkin.

Pöydissä oli jokaista kuutta henkilöä kohden pullo punaviiniä (Casillero de Diablo, Cabernet Sauvignon) ja pullo valkoviiniä (Kendermanns Organic, Riesling). Punaviinit olivat pöydissä valmiina, valkoviinit tuotiin pöytiin vasta ruokailun alkaessa ja Kristallin henkilökunta kävi kaatamassa täydennyksiä sitä mukaa kun lasit tyhjenivät. Minulle ja Tommille sekä meidän välittömälle hääseurueellemme tarjoiltiin myös onnittelumaljojen jälkeen yli jääneitä kuohuviinejä, joka oli todella kiva tapa huomioida meidät, päivänsankarit.



Minä ja Tommi korkkasimme juhla-aterian jonka jälkeen seurasivat muut pöytäseurueemme jäsenet. Sen jälkeen jokainen festaripöytä pääsi hakemaan ruokansa kiertävässä järjestyksessä. Koska sekä sulhanen, että etenkin toinen bestman on turvallisuusalan tyyppejä kiertosuunta juhlatilasta seisovan pöydän luo ja takaisin juhlatilaan järjestettiin niin, että ainoat portaat (jotka ovat pienemmässä sivussa olevassa juhlatilassa) suoritettiin ennen kuin päästiin ruuan luo. Itse en olisi edes ajatellut asiaa jonka seurauksena kiertosuunta olisi melko varmasti ollut juuri päinvastainen jolloin olisi ollut vaarana kompastella portaissa lautasineen päivineen.

Rehellisesti sanottuna en ole koskaan lukenut mistään blogista, että ruoka olisi ollut hirveää ja juhlavieraatkin olisivat sapuskan haukkuneet. Minäkin joudun samaan kliseeseen sortumaan ja kertomaan, että hääateriamme oli kerrassaan herkullinen ja siitä tuli vierailta paljon kehuja. Haluan kuitenkin mainita erikseen, että myös vieraamme huomasivat miten erinomaista palvelua pitopalvelultamme sai. Minä jo ylistin erityisesti salin puolella toimineen miespuolisen pitopalvelun edustajan toimintaa antamassani palautteessa Kristallille sekä annoin hääpäivänä henkilökohtaisesti kuulua miten kovasti arvostimme hänen panostaan juhlassamme, mutta hänen toimintansa huomattiin myös juhlaväen keskuudessa joten vielä kerran: kiitos!

Ruokailun jälkeen suoritettiin perinteiset hääleikit. Vai suoritettiinko? No mitäs luulette?

Kaikki kuvat: Vierula Photography.

Kaikki hääpäivään liittyvät postaukset löytyy täältä.

5. helmikuuta 2018

Hääpäivä: Onnittelut

Tänään on kulunut jo puoli vuotta hääpäivästämme. Onpa aika mennyt nopeasti! Hääpäivän tapahtumissa on aika siirtyä vihkimisestä eteenpäin.

Vihkimisen jälkeen kävelimme (jälleen ilman musiikkia) eteiseen ja apujoukkomme järjestivät onnittelujonon niin, että kiertosuunta oli otollinen halimisten ja kuohuviinimaljojen suhteen. Olimme päättäneet olla Tommin kanssa kahdestaan vastaanottamassa onnittelut ja tipautimme vanhempamme tästä toimituksesta onnittelijoiden joukkoon, vastoin ehkä hieman perinteisempää tapaa. 

Ensimmäisenä onnittelemaan saapui isoisäni, juuri heinäkuussa 90 vuotta täyttänyt teräspaappani jonka saapuminen juhlaan oli erityisen tärkeää minulle. Olen aina ollut isovanhempieni kanssa läheisiä ja paapan ollessa ainoa elossa oleva tästä joukosta toivoin sormet ja varpaat ristissä, että paappa jaksaisi osallistua juhlaamme. Oli ihanaa saada häneltä ensimmäiset onnittelut. 


Muut vieraat seurasivat pöytäkunnittain perässä niin, että ensin tulivat perheenjäsenemme, tehotiimimme perheineen ja amerikkalaiset vieraamme. Oli mukavaa ottaa vieraat vastaan henkilökohtaisesti ja nauroimmekin, että vaikka onnittelujono on yksi niistä melko tavanomaisista hääperinteistä, se oli festareidemme "turvatarkastus" ja siten sopi häihimme hyvin.

Kaasot odottivat vieraita heti meidän jälkeen. Heillä oli jälleen yksi tärkeä tehtävä: festarirannekkeiden kiinnittäminen. Halusin ehdottomasti toteuttaa festariteemaa teettämällä hääväelle festivaalirannekkeet jotka suunnittelin itse ja tilasin Ausbon Oy:ltä. Oli hauska päivän mittaan huomata miten jokainen kantoi ranneketta kuuliaisesti. Ihan kuin millä tahansa muilla festareilla.




Rannekkeiden vaihdon jälkeen oli vuorossa alkumalja jotka tarjoiltiin Pitopalvelu Kristallin toimesta. Siitä vieraiden matka jatkui sivussa olevan pienemmän juhlatilan kautta takaisin isoon juhlasaliin ja omille paikoilleen. Me otimme paikkamme pääpöydästä kaasoja vastapäätä ja istahdimme paistattelemaan onnessamme.


Ennen ruokailuun siirtymistä valokuvaajamme komensivat koko joukon ulos yhteiskuvaan. Emme halunneet kuluttaa potretteihin hirveästi aikaa, mutta olimme sopineet kuitenkin kuvasta koko juhlaseurueen kanssa. Siitä tulikin kaksi erinomaista otosta toisen ollessa perinteinen "hymyilkää" ja toisen ollessa "tuulettakaa" jossa jokainen irvisti ties miten, nosti nyrkin ilmaan tai näytti voitonmerkkiä. 


Siirryttyämme takaisin sisälle isäni kilisti lasiaan puheen merkiksi ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Hän piti koskettavan puheen jossa hän kertaili yhteistä vaellustamme Lapissa - isä-tytärharrastus johon Tommi on päässyt myös mukaan. Puheessa muisteltiin joen ylitystä jonka aikana Tommi oli saanut olkapäänsä sijoiltaan ja sitä, miten yhdessä olimme saaneet sekä loukkaantuneen miehen, että tämän rinkan toiselle puolelle. Sillä sitä toisen kanssa yhdessä oleminen pohjimmiltaan on: esteiden ylittämistä vaikka toinen olisi hieman siipirikko. Isäni puhe oli hieno, mutta mikä siitä teki vielä hienomman oli se, että hän oli huomioinut ulkomaalaiset vieraamme pitämällä sen myös englanniksi. Siinä oltiin ehkä aika kaukana isän omalta mukavuusalueelta, mutta issee pärjäsi todella hienosti.

Puhe päättyi onnittelumaljojen nostamiseen jonka jälkeen estradille astui bestman Antti kertoen, että kohta syötäisiin.

Kaikki kuvat: Vierula Photography.

Kaikki hääpäivään liittyvät postaukset löytyy täältä.